Juhannus koitti ja Picu sai maukkaan raa'an ydinluun kirsunsa eteen. Ennakkoluulot olivat korkealla eräillä. 'Eihän tuommonen pikku rääpäle mitään raakaa luuta söisi.' - Ja pah, sanoo Picu! ;) Jos Piculta kysyttäisiin, niin meidän 'hienosto Fifi' söisi luita päivät pitkät.

Ruokailuseurana toimi isovillakoirapojat Dante ja Ico.

Porukan reilusti vanhin, Dante 13,5v, sai erikoiskohtelua kipeän niskansa takia. Ico, 5 kk pojan rääpäle, söi yhtä asiantuntevasti aarettaan, kuin Picu. Nuorimmat jaksoivat jyystää luitaan paljon kauemmin ja hartaammin. Nämä villakoirat eivät ole uusavuttomia. ;)

Täytyyhän koirillakin olla oma juhannus, jos ei kokkoa, niin ainakin ydinluu.